Rohkeuden kipinä – itseluottamus ja lempeä itseohjaus

Oletko joskus tai useamminkin kokenut, että positiivinen ajatus oli esiin nousseessa tilanteessa todellinen rohkeuden hetki?

Silloin uskalsit ajatella, ettei sinun tarvitse toimia niin kuin ennen olet toiminut. Suhtauduit tilanteeseen tietoisesti toisella tavalla. Tarkastelit omaa ajatteluasi uudesta näkökulmasta. Valitsit positiivisen ajatuksen ja sen mukaisen toiminnan. Miltä silloin tuntui?

Rohkeuden kipinä voi syttyä juuri tällaisesta pienestä mahdollisuuden ajatuksesta.

Mutta mistä rohkeus saa voimansa?

Rohkeus ja itseluottamus kietoutuvat yhteen, ja niiden taustalta löytyy yhteinen nimittäjä: itsetuntemus. Mitä paremmin tunnemme itseämme, sitä tietoisemmin voimme myös ohjata itseämme ja ajatteluamme sekä ajattelun vanavedessä nousevia tunteita.

Itseluottamus antaa rohkeutta ja rohkeus vahvistaa itseluottamusta. Kyse on sisäisestä vuoropuhelusta, jota käymme ajattelun tasolla. Sisäinen ajattelumaailmamme muovaa meitä niin paljon, että ajatusten laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.

Lempeästi mutta määrätietoisesti

Itsetuntemus alkaa siitä, että uskallamme katsoa itseämme sellaisina kuin olemme. Siihen kuuluvat myös ne ajatukset, tunteet ja luonteenpiirteet, joista emme erityisesti pidä. Negatiivisuutta ei tarvitse tukahduttaa eikä vaikeaa tunnetta kiirehtiä pois. Negatiivinen tunnetila kertoo jotakin tämänhetkisestä sisäisestä tilanteestamme. Huomaamme ja tunnistamme sen emmekä yritä hätiköiden peittää sitä positiivisella ajatuksella. Se on kutsu tutkimaan itseämme, tilannetta ja tapaamme toimia.

Voimme pysähtyä kysymään:

  • Miksi ajattelen näin ja onko tämä minulle tyypillinen tapa suhtautua itseeni tai elämään?

  • Miten tämä ajatus vaikuttaa tunteisiini, valintoihini ja toimintaani?

  • Onko kyseessä hetkellinen reaktio vai ajatusmalli, jota olen vahvistanut ehkä vuosien ajan?

Tällainen tutkiminen ei ole itsensä arvostelemista vaan itsetuntemuksen lisäämistä. Negatiivista ajatusta ei kuitenkaan ole tarkoitus pitää mielessä kauemmin kuin tilanteen tutkiminen, toteaminen ja ymmärtäminen edellyttävät.

Jos sama ajatusmalli toistuu päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen ja kaventaa elämäämme, vaikeuttaa ihmissuhteitamme tai estää meitä käyttämästä mahdollisuuksiamme, voimme opetella ajattelemaan toisin. Voimme muuttaa ajatusmallimme.

Ajatusjoogassa™ ajatus on väline, jota voimme oppia käyttämään yhä tietoisemmin olemuksemme tasapainottamiseksi ja harmonisoimiseksi. Sen tietoinen käyttäminen edellyttää ajatuksen lakien tutkimista sekä itsetuntemuksen kehittämistä: meidän on opittava tunnistamaan, mitä itsessämme tahdomme vahvistaa, mitä muuttaa ja miten voimme saada muutoksen aikaan.

Lempeä itseohjaus on muun muassa sitä, että kysyy itseltään, missä olen nyt, mitä tämä tilanne kertoo minulle itsestäni ja mihin suuntaan tahdon tästä kulkea. Suhtaudumme itseemme ymmärtävästi ja samalla voimme olla hyvinkin määrätietoisia siinä, mitä tahdomme itsessämme kehittää ja jalostaa. Rohkea vaihtaa suuntaa silloin, kun niin on tarpeellista tehdä.

Lempeys ja rohkeus voivat siis toimia käsikädessä. Todellista sisäistä voimaa on se, että voi nähdä itsensä rehellisesti, hyväksyä lähtökohtansa ja samalla tietoisesti valita suunnan, johon tahtoo kasvaa, ja muuttaa ajatteluaan niin, että se tukee kaikkien henkistä kasvua.

Mistä oma voimasi syntyy?

Itseluottamukseen liittyy olennaisesti kysymys voimasta. Mistä ja miten saamme kokemuksen omasta voimastamme ja miten käytämme sitä? Jos sisäinen luottamus on heikko, ihminen saattaa etsiä vahvistusta itsensä ulkopuolelta. Hän tarvitsee toisten hyväksyntää vakuuttuakseen omasta arvostaan. Tämä voi näkyä myös niin, että hän pyrkii hallitsemaan tilanteita ja ihmisiä, koska hallinnan tunne tuo hetkellisesti voimallisuuden tunteen.

Voiman hakeminen toisilta voi näkyä myös aivan päinvastaisella tavalla. Ihminen voi antaa oman voimansa toiselle ja odottaa tämän kertovan, mitä hänen pitäisi ajatella, valita tai tehdä. Hän voi mukautua liikaa, koska ei luota omaan arviointikykyynsä tai pelkää menettävänsä toisen hyväksynnän. Molemmissa tapauksissa oman sisäisen voiman ja toisen ihmisen voiman välille syntyy haastava "voiman vaihtamisen dialogi".

Terve itseluottamus muuttaa tätä asetelmaa. Kun tunnet itsesi paremmin, tunnistat arvosi ja opit luottamaan omaan arviointikykyysi, sinun ei tarvitse rakentaa omaa voimaasi toisen ihmisen varaan tai kustannuksella. Sinun ei tarvitse pienentää toista voidaksesi itse olla vahva, eikä sinun tarvitse pienentää itseäsi, jotta toinen voisi tuntea itsensä vahvaksi. Voit seistä omilla jaloillasi ja antaa toiselle saman oikeuden.

Tämä on yksi terveen itseluottamuksen tärkeistä vaikutuksista ihmissuhteisiin. Kun omaa voimaa ei tarvitse jatkuvasti hakea toisilta, sitä ei myöskään tarvitse käyttää toisia vastaan. Voimapelit voivat näin vähentyä, ja suhteisiin voi syntyä vapautta, tasavertaisuutta ja harmoniaa. Voimme olla lempeitä toisillemme.

Tarvitsemme rohkeutta jatkuvasti aivan tavallisissa elämäntilanteissa. Rohkeutta tarvitaan siihen, että sanomme tarvittaessa ei, myönnämme olleemme väärässä, pyydämme anteeksi tai uskallamme olla eri mieltä ilman tarvetta voittaa toista. Rohkeutta tarvitaan myös silloin, kun huomaamme itsessämme vanhan ajatusmallin ja päätämme, ettemme enää tahdo vahvistaa sitä. Tällainen rohkeus edellyttää herkkyyttä, harkintaa ja kykyä kuunnella itseään. Se on oman voiman käyttämistä tavalla, joka kunnioittaa sekä itseä että toisia.

Ajatusjoogan harjoittajalle voiman lähde on Ikuinen Itse. Harjoittamisen myötä ajatusjoogi pyrkii vähitellen poistamaan niitä ajattelun, tunteiden ja tahdon esteitä, jotka vaikeuttavat tämän voiman ilmenemistä hänen elämässään.

Minä olen osa meitä

Itsetuntemus voi kuulostaa hyvin yksilökeskeiseltä asialta: minä tutkin ajatuksiani, vahvistan itseluottamustani ja opin käyttämään omaa voimaani. Emme kuitenkaan elä erillisinä saarekkeina. Se, mitä tapahtuu sisäisessä maailmassamme, kulkee mukanamme kohtaamisiin ja vaikuttaa siihen yhteiseen todellisuuteen, jota rakennamme toisten kanssa.

Ken Wilberin integraaliteoriassa ihmisen todellisuutta tarkastellaan neljästä toisiaan täydentävästä näkökulmasta: yksilön sisäisen kokemuksen, ulospäin näkyvän toiminnan, yhteisen kulttuurin ja ihmissuhteiden sekä yhteiskunnallisten rakenteiden näkökulmasta. Mikään näistä ei yksin muodosta kokonaisuutta. Samaa rohkeuden hetkeä voidaan tarkastella sisäisenä kokemuksena, ulospäin näkyvänä toimintana, ihmisten välisen vuorovaikutuksen muutoksena sekä osana laajempaa yhteisöä ja maailmaa, jossa toimimme.

Se, mitä ajattelemme toisista ihmisistä, näkyy tavassamme puhua ja toimia. Se vaikuttaa siihen, syntyykö ihmisten välille voimapelejä ja oman edun tavoittelua vai luottamusta, yhteistyötä ja pyrkimystä yhteiseen hyvään. Näin olemme jokainen mukana luomassa yhteisöjemme ilmapiiriä, arvoja ja toimintatapoja. Sisäinen kasvu ja yhteinen kasvu eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ovat kietoutuneina yhdeksi kokonaisuudeksi.

Vaikutus kulkee myös toiseen suuntaan. Emme rakenna itseämme tyhjiössä, vaan meihin vaikuttavat ihmissuhteemme, yhteisömme, kulttuurimme ja yhteiskunnan rakenteet. Itsetuntemukseen kuuluu myös sen tunnistaminen, mikä minussa on omaa ja millä tavoin ympäröivä maailma vaikuttaa ajatteluuni, arvoihini ja toimintaani. Sisäinen ja ulkoinen, yksilöllinen ja yhteinen vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Olemme jokainen vastuussa siitä, millaista maailmaa luomme.

Rohkeutta on kyky nähdä itsensä osana kokonaisuutta. Kysymys ei ole vain siitä, mikä auttaa minua voimaan paremmin ja toteuttamaan mahdollisuuksiani, vaan myös siitä, mitä oma ajatteluni ja toimintani tuovat yhteiseen maailmaan. Millaisen lahjan annan maailmalle ajatteluni ja ajatusteni kautta?

Mihin suuntaan tahdomme kasvaa?

Mitä paremmin tunnemme itsemme osana kokonaisuutta, sitä tietoisemmin voimme myös kysyä, mihin suuntaan tahdomme itseämme ohjata. Ajatusjoogassa™ tätä kysymystä ei tarkastella vain yksilön oman hyvinvoinnin kannalta. Rajajoogan kurssissa, joka sisältää ajatusjoogamenetelmän, asia ilmaistaan näin:

”Oikeata on ainoastaan sellainen ajattelu, puhe ja toiminta, joka on oikeata paitsi

yksilön itsensä

myös koko yhteiskunnan kannalta.

Tästä seuraa kysymys:

millainen ajattelu on tässä mielessä oikeata? Ajattelu, joka edistää

positiivisten (myönteisten),

jumalallisten arvojen lisääntymistä

kaikessa ja kaikissa.

Tämän vaikutuksen saa aikaan jokainen

muodoltaan ja sisällöltään positiivinen ajatus.”

Lähde: Tyyne Matilainen ja Mirja Salonen, Kirjeopisto Vian rajajoogan kurssi.

Uuden Safiirin Aikakauskirja 2 2019. Via-Akatemian säätiö sr. s. 16.

Henkisen kasvun ja loogisten positiivisten ajatusten myötä voimme vahvistaa yhteyttämme todelliseen sisäiseen Itseemme ja oppia suuntaamaan ajatuksiamme, tunteitamme ja tahtoamme yhä tietoisemmin. Silloin itsensä ohjaamisen ei tarvitse olla jatkuvaa sisäistä taistelua, vaan siitä voi vähitellen tulla yhteistyötä oman itsen, toisten ja koko maailman kanssa.

Oikealla tavalla muotoiltu looginen positiivinen ajatus on erittäin hyvä keino sisäisen itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja rohkeuden vahvistamiseen niin, että rohkenee seurata omia arvojaan ja kuulla myös toisia.

Ajatuskompassi - harjoitus

Pysähdy hetkeksi

Pysähdy hetkeksi tarkastelemaan rohkeutta, itseluottamusta ja oman voimasi käyttöä.

  • Mitä ajattelet itsestäsi silloin, kun kohtaat epävarmuutta tai vaikeuksia?

  • Millaiset ajatukset vahvistavat luottamustasi itseesi ja millaiset puolestaan kaventavat mahdollisuuksiasi?

  • Onko elämässäsi jokin vanha ajatusmalli, jota olet valmis katsomaan uudesta näkökulmasta?

Tarkastele

  • Miten sisäinen maailmasi näkyy toiminnassasi ja ihmissuhteissasi?

  • Uskallatko toimia arvojesi mukaisesti myös silloin, kun se vaatii rohkeutta?

  • Miten käytät omaa voimaasi suhteessa toisiin ihmisiin?

  • Huomaatko hakevasi voimaa, hyväksyntää tai varmuutta toisilta?

  • Annatko omaa voimaasi liikaa heidän käsiinsä?

  • Miten vahvistat yhteyttäsi omaan sisäiseen voimaasi?

  • Millainen olisi tässä tilanteessa tasapainoinen ja rakentava tapa toimia?

Laajenna näkökulmaa

  • Mitä tuot omalla ajattelullasi, puheellasi ja toiminnallasi ihmissuhteisiisi, yhteisöösi ja yhteiseen maailmaan?

  • Miten ympäristösi ja yhteisösi vaikuttavat sinuun?

  • Missä asiassa voisit juuri nyt käyttää rohkeuttasi niin, että se vahvistaisi paitsi omaa kasvuasi myös luottamusta, yhteistyötä ja yhteistä hyvää?

  • Mikä positiivinen ja tietoinen ajatus voisi tänään muuttaa jotakin sinussa ja sinun kauttasi myös ympärilläsi?


Ajatusjoogan Tie – hiljainen päätöshetki

Pysähdy hetkeksi.
Hengitä rauhallisesti.

Mitä olet tänään huomannut itsestäsi?
Missä tilanteessa olet tarvinnut rohkeutta?
Mitä ajatusta tahdot vahvistaa itsessäsi?

Mitä hyvää tahdot vahvistaa yhteisössäsi?

Millaisen ajatuksen tahdot antaa maailmalle?

Anna hetken olla hiljainen.

Sano sitten itsellesi:

Sinä tahdot luottaa itseesi ja käyttää voimaasi viisaasti

omaksi, toisten ja yhteiseksi hyväksi.


Rauha – Rakkaus – Hyvä tahto


Ajatusjoogan Tie – sisäisen kasvun polku

Valoisin ajatuksin

Elina Kakko

rajajooganopettaja

VIA-AKATEMIA

elina.kakko@ajatusjooga.fi

Seuraa somessa

Instagram, Facebook, Pinterest, YouTube, TikTok

@ajatusjooga | @via.akatemia | @via-akatemia

@ajatusjooga.elina

©Elina Kakko Via-Akatemian säätiö sr

Tilaa Ajatusjoogan Tie uutiskirje sähköpostiisi.

Saat samalla

Ajatusjoogan aloitusoppaan.

Uutiskirjeessä on mukana blogin kuukausiteemaan sopiva ajatusjoogaharjoitus!

Seuraa ja keskustele somessa

@ajatusjooga

@via.akatemia

@via-akatemia

@ajatusjooga.elina