Kevättalvi on uudistumisen aikaa. Valon lisääntyessä moni tarttuu siivousvälineisiin ja alkaa suunnitella ikkunoiden pesua. Jotta siivouksesta tulee tuloksia ja koti puhdistuu, myös siivousvälineiden on oltava asianmukaisia.

Mieli on kuin ikkuna. Sen kautta havainnoimme ja järjestämme maailmaa. Ihmisten käyttämät ajatukset toimivat todellisuuden järjestäjinä. Näin kevään kynnyksellä voimme kysyä itseltämme: ”Millaisessa kunnossa ajatteluni on?”

Ajattelun kevätsiivous on ehkä tärkein siivous, jonka voimme tehdä. Mieli kantaa mukanaan vuosien aikana kerääntyneitä ajatuksia, uskomuksia ja reaktiomalleja. Kaikki eivät enää palvele tätä hetkeä – eivätkä siten sisäistä rauhaa.

Nykyihmisen mieli elää jatkuvassa ärsyketulvassa. Elämme informaatiota pulppuavassa maailmassa, jossa tarjolla on tietoa, mielipiteitä, vaatimuksia ja odotuksia. Meiltä kysytään yhä enemmän erottelukykyä, mikä on totta ja mikä disinformaatiota. Olemme eri tavalla vaikutuksille alttiina kuin ennen.

Ajattelukin voi muuttua levottomaksi. Puhutaan myös siitä, että ihmiskunta on uuden ajan kynnyksellä ja että käynnissä on suuri muutos parempaan.

Maailman myllertäessä ihminen saattaa pyörittää negatiivisia ajatuskulkuja:

• murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa.

• palata menneisiin tapahtumiin yhä uudelleen.

• ennakoida tulevaa huolten kautta.

• kokea sisäistä kiirettä tai pakkoa silloinkin, kun ulkoisesti kaikki on hyvin.

Mieli tai ajatukset eivät kuitenkaan ole “ongelma”, vaan tietoista ohjausta kaipaava voimavara. Ajattelu rauhoittuu, kun se saa selkeän suunnan. Tämä suunta tarkoittaa tietoista loogista positiivista ajattelutaitoa.

Loogisuus on meissä olevaa viisautta ja mielen sisäistä järjestystä, joka auttaa ajattelua pysymään johdonmukaisena ja järkevänä. Se tukee viisasta toimintaa ja selkeyttää suhdetta todellisuuteen. Positiivisuus on meissä olevaa myönteisyyttä, joka synnyttää toivoa, vahvistaa tahtoa ja lisää mielenrauhaa. Se avaa näkymän mahdollisuuksiin ja kannattelee eteenpäin. Yhdessä looginen ja positiivinen ajattelu vahvistavat hyvää tahtoa itseä ja muita kohtaan.

Ajatuksiaan voi harjoittaa niin, että sisäisen kompassisi ohjaa ne loogiseen, myönteiseen ja optimistiseen suuntaan.  Näin ajatuksista voi tulla voimavara sen sijaan, että ne kuluttaisivat energiaamme.

Ajatusten rauhoittaminen alkaa aina tietoisuudesta. Meidän täytyy tulla tietoiseksi ajatuksistamme. Emmehän me voi siivota esimerkiksi huonetta, jos emme ensin näe, mitä siellä on.

Pysähdy ja tarkkaile:

• Mihin ajatukseni palaavat toistuvasti?

• Millainen tunne ajatuksiin liittyy?

• Mitä nämä ajatukset saavat aikaan minussa ja ympäristössäni?

Voit sitten käyttää Byron Katien menetelmää ajatusyön käynnistämiseen. Ajatusjoogan mukaisesti käytä sinä-muotoa, kun kysyt itseltäsi:

1. Onko ajatus totta?

2. Voitko ehdottomasti tietää, että se on totta?

3. Miten reagoit, kun ajattelet tätä ajatusta?

4. Kuka olisit ilman tätä ajatusta?

Tee sitten täyskäännös.

Ajatusjoogan avulla ajatuksen täyskäännös saa selkeän rakenteen. Menetelmässä on rakennettu portaat muutostyön tekemiseen. Muutoksen alkusysayksenä on loogisten positiivisten ajatusten toistaminen. Loogiset positiiviset ajatukset ovat kuin lääkkeitä, joita otetaan säännöllisesti. Aluksi niitä tarvitaan useammin.

Miksi ajatusjoogan harjoittaja käyttää sinä-muotoa?

Kun aloitamme tietoisen ajatustyön, ihmisen sisäinen todellinen Itse on muutoksen liikkeelle paneva voima. Tämä korkeampi olemus opettaa meitä ajatusten kautta. Sinä-muoto vahvistaa tätä sisäistä ohjausta.

Ajattelun kevätsiivous ei tarkoita negatiivisten ajatusten pakonomaista poistamista, vaan ajatusten tietoisempaa valintaa.

Ajatusjoogaaja voi kysyä:

• Onko ajatus järkevä ja johdonmukainen?

• Onko se positiivinen?

• Auttaako se minua toimimaan viisaasti ja rauhallisesti?

Jos vastaus on ei, ajatus voidaan vaihtaa loogiseksi ja positiiviseksi. Tämä on mielen tietoista ohjaamista rakentavaan suuntaan.

Näin looginen positiivinen ajattelu vähentää tarpeetonta kuormitusta selkeyttämällä sisäistä maailmaa, vahvistamalla itsesäätelyä ja tukemalla luonteen jalostumista.

Kun olet tullut tietoiseksi ajattelustasi ja löytänyt loogisen ja positiivisen suunnan, alkaa varsinainen muutos. Tämä muutos syntyy tietoisen harjoittamisen ja toiston kautta.

Ajatukset ovat tottumuksia. Ne ovat vuosien aikana rakentuneita polkuja mielessä. Siksi ajattelun kevätsiivous ei ole vain vanhan poistamista, vaan myös uusien, rakentavien ajatuspolkujen vahvistamista.

Ajatusjoogamenetelmän kehittäjät Tyyne Matilainen ja Mirja Salonen ymmärsivät jo 1950-luvulla, että ajatus vahvistuu siinä suunnassa, johon sitä toistuvasti ohjataan:

”Jokainen ajatus muuttaa ihmistä sisältönsä viitoittamaan suuntaan.”

Tietoinen harjoittaminen tarkoittaa:

• saman myönteisen ajatuskaavan toistamista päivän mittaan.

• pysähtymistä huomaamaan, milloin vanha ajatusmalli aktivoituu.

• lempeää paluuta valittuun ajatussuuntaan ilman syyllistämistä.

• sen muistamista, että ajattelua voi aina ohjata uudelleen, tässä hetkessä.

Harjoittaminen on sisäistä yhteistyötä. Ajatusjoogassa ajatusta ei tukahduteta eikä kielletä, vaan sitä ohjataan ymmärtävästi ja määrätietoisesti. Tietoiseksi tulemisen kautta tarpeeton negatiivinen ajatus voidaan kuitenkin sammuttaa ajatusjoogassa opetettavalla tekniikalla.

Vähitellen uusi ajattelutapa tuntuu tutummalta. Mieli ei enää palaa yhtä herkästi vanhoihin, kuormittaviin uriin. Sisäinen rytmi rauhoittuu, ja ajattelusta tulee vähemmän reaktiivista ja enemmän tietoista.

Kun ajattelu on selkeytynyt ja saanut uuden suunnan, ajatteluelämä muuttuu ilmapiirin huomioimiseen.

Ajatusjoogan näkökulmasta ajatukset eivät ole vain yksilön sisäinen asia. Ajattelu luo ilmapiirin omaan mieleen ja kehoon ja samanaikaisesti myös ympäristöön. Jokainen ajatus vaikuttaa siihen, millaista tunnelmaa kannamme mukanamme arjessa.

Sisäisen ilmapiirin ylläpito tarkoittaa herkistymistä huomaamaan:

• millaisessa mielentilassa kohtaan toiset ihmiset?

• millaista ajattelua tuon haastaviin tilanteisiin?

• miten oma sisäinen rauha tai levottomuus heijastuu sanoihini ja tekoihini?

Kun ajattelu on rauhallista, loogista ja myönteistä, vuorovaikutus pehmenee. Tilaa syntyy kuuntelemiselle, ymmärrykselle ja viisaammille valinnoille. Näin ajatusjoogan harjoittaja ei ainoastaan huolla omaa mieltään, vaan osallistuu myös yhteisen ilmapiirin luomiseen.

Sisäisen ilmapiirin vaaliminen on pieniä tekoja ja valintoja:

• rauhan ajattelemista.

• hyvän tahdon muistamista keskellä arkea.

• tietoista paluuta myönteiseen ajatteluun, vaikka ympärillä olisi levotonta.

Näin ajattelun kevätsiivous jatkuu luonnollisesti vuodenajasta toiseen. Se ei vaadi erityisiä olosuhteita, vaan halua palata yhä uudelleen yhteisen sisäisen rauhan lähteelle.

Ajatusjooga on suomalainen rajajoogamenetelmä, joka on kehitetty nimenomaan ajatusten hallintaan, ajattelun oikeaan ohjaamiseen ja luonteen jalostamiseen. Se antaa konkreettisia harjoituksia arkeen – ei vain hiljaisiin hetkiin, vaan myös kohtaamisiin, päätöksiin ja haastaviin tilanteisiin.

Säännöllinen ajatusten harjoittaminen:

• luo sisäistä vakautta.

• lisää keskittymiskykyä.

• vahvistaa myötätuntoista ja eettistä suhtautumista elämään.

• rakentaa tietoista yhteyttä omaan sisäiseen viisauteen.

Ajatusjooga on kuin mielen kevätsiivous, joka muuttuu vähitellen mielen ylläpidoksi myötätuntoisella ja myönteisellä tavalla.

Ajatusjooga on mielenhuoltoa, joka kulkee mukana läpi elämän.

Ajattelun kevätsiivous on kasvun asenne ja suunta. Jokainen tietoisesti harjoitettu ajatus on askel kohti rauhallisempaa mieltä ja tasapainoisempaa elämää.

Kun mieli rauhoittuu:

• elämä tuntuu selkeämmältä.

• vuorovaikutus pehmenee.

• läsnäolo syvenee.

Ajatusjooga tarjoaa selkeän ja lempeän tien ajattelun rauhoittamiseen ja suuntaamiseen. Ajatusharjoitusten kautta pääsemme ymmärryksen ovelle, josta voi avautua pieniä ja suuria oivalluksia.

💚 Ajatus on voima, joka elää sinussa.

Kun hoidat sitä lempeästi, se alkaa kantaa sinua ja ympäristöäsi rauhan suuntaan.

Positiivinen ajatus on positiivinen teko.