Matka rauhaan tässä hetkessä – tietoisen läsnäolon taito

Ajatusjoogan Tie

Blogi tammikuu 2025

Arjen kiirettä ja mielen harhailua, haasteet tietoiselle läsnäololle

Nykyään on ollut paljolti esillä se, ettei ihminen osaa enää keskittyä. Kohtaamamme informaatiotulva on niin valtavaa ja tempoltaan nopeaa. Myös elämisen tahti voi olla hyvin nopeaa, jopa kiireistä. Toisilla ihmisillä taas elämä saattaa tuntua pysähtyneen, mikä voi lisätä sisäistä levottomuutta. Jatkuva mielen harhailu- on se sitten nopeaa tai tuskallisen hitaan tuntuista elämänmenoa, on haaste tasapainoiselle elämänkokemukselle.

Olen koonnut tähän haasteita tietoiselle läsnäololle ja ajatuksiani niistä:

- Neuropsykologiamme asettama haaste. Lähtökohtaisesti aivoissamme on jatkuva valppauden tila ja negatiivinen asetus. Nämä ovat jo kauan sitten biologiaamme iskostuneita selviytymismekanismeja.

- Yksilölliset temperamentit ja arkkityyppien manifestoituminen luonteemme kautta. Kohdatessamme toisen ihmisen voi alkaa keskinäinen arkkityyppien varjotanssi. Jos emme kykene olemaan tietoisesti läsnä, arkkityyppien varjotanssi tempaisee mukaansa ja haastaa sisäisen vakautemme tilan.

- Modernin elämän ripeä rytmi ja jatkuva ärsyke- ja informaatiotulva rasittaa aivojamme ja hermostoamme. Keskittymiskyky joutuu koetukselle, jos emme osaa säädellä ärsyketulvaa.

- Multitasking ei sinänsä ole hyve, vaan haaste aivoille ja hermostolle.

- Uupumus johtuen edellä mainituista seikoista. Uupuneena tulee levätä ja palautua. ”Oppikouluna” uupumus voi johtaa taitoon elää tässä ja nyt.

- Tulevaisuuteen suuntautunut elämän- ja ajattelutapa, huolet, manifestoinnin hinku. Onko ihminen läsnä nyt-hetkessä, jos hänen mielensä jatkuvasti askaroi tulevaisuuden asioissa?

- Menneessä eläminen ja mielen tarinointi. Elämisen energia ja ihmisen identiteetti ovat ankkuroituneena menneeseen, jos mieli elää koko ajan menneessä eikä ihminen elä läsnäollen tuoreessa ja uudessa nyt-hetkessä. Ajan kokemus myös vääristyy.

- Tunteiden tukahduttaminen ja välttely on hermostolle rasitustila ja siten keskittyminen läsnäolevassa hetkessä on haastavaa.

- Tietoisuuden hajanaisuus ja levottomuus. Tietoisuuden suuntaaminen on taito ja edellytys läsnäolon kokemukselle.

- Jatkuva analysointi. Mieli on hajaantunut. Läsnäolon kokemus ei vaadi sen analysointia. Läsnäoleva hetki ”vain on”.

- Materialistinen kulutusta suosiva elämäntapa. Jos mieli askaroi materian haalimisessa, omistamisessa ja kuluttamisessa, kykeneekö ihminen olemaan läsnä tässä ja nyt? Mieli on suuntautunut ulkoisiin objekteihin ja niiden haluamiseen.

- Automaatiolla eläminen. Jos tekee asiat autopilotilla niin kuin aina ennenkin on tehnyt, huomaako läsnäolevan hetken? Läsnäoleva hetki on aina tuore ja uusi kokemus.

- Ympäristön paineet ja odotukset, suorittaminen, ulkonäköpaineet. Huomio on ulkoisissa asioissa sisäisen vakauden ja onnelisuuden sijaan.

- Pelko hiljaisuudesta ja yksinolosta. Läsnäoleva hetki on hiljaisuuden kokemus, jossa kohtaa oman itsensä. Siksi läsnäolevan hetken kokeminen on myös kohtaamisen rohkeutta.

Mitä on tietoinen läsnäolo?

10 teesiäni tietoisen läsnäolon tilasta perustuen omaan kokemukseeni:

1. Läsnäolo on pysähtymistä juuri tähän hetkeen, paikkaan, aikaan ja tilaan.

2. Läsnäolo on kuuntelua: voin kuunnella sisäisyyttäni, hengitystäni, kehoni liikettä, ajatukseni voimaa, mieleni hiljaisuutta tai jotakin ääntä ja olla siinä täysin läsnä. Kuunteleminen on kokemus olemassaolomme yhteenkietoutumisesta.

3. Läsnäolo on mielen tilan tarkkailua sitä arvostelematta. Kokemus virtaa tajuntani läpi ja olen tarrautumatta siihen.

4. Tietoinen läsnäolo on olemisen tila, mutta voin silti toimia. Oleminen ja tekeminen ovat tasapainossa keskenään. Se on aktiivinen tila.

5. Läsnäolo on kokemus ajan hidastumisesta tai pysähtymisestä, ajattomuutta ja toisaalta myös oivaltavaa kokemusta ajallisista synkronioista. Pysähdyn, ymmärrän ja totean Universumin toimivan juuri niin kuin sen pitääkin toimia.

6. Läsnäolo on energian ja havaitsemisen vetäytymistä ulkoisista asioista omaan tajuntaan.

7. Läsnäolo on keskittymistä.

8. Läsnäolo on kokonaisuuden kokemusta ja ymmärtämistä.

9. Läsnäolo on yhteyden kokemusta.

10. Läsnäolo on mielen tyyneyttä ja rauhaa.

Miten keskittymiskyky ja läsnäolon taito liittyvät toisiinsa? Keskittymiskyky on perusta taidolle olla läsnä tässä ja nyt-hetkessä. Tietoinen läsnäolo perustuu siihen, että ihminen pystyy keskittämään huomionsa ja suuntaamaan tietoisuutensa. Tietoisuuden voi suunnata joko yhteen kohteeseen tai laajemmalti koko tietoisuuden kenttään, jolloin voimme huomioida monia objekteja yhtä aikaa niistä häiriintymättä. Jos keskittymiskyky on heikko, mieli harhailee ja hallitsemattomat ajatuskulut vievät mukanaan. Tämä voi tehdä läsnäolon kokemuksesta haastavaa. Läsnäolo on siis mielen kykyä keskittyä tähän hetkeen.

Kuinka Ajatusjooga tukee tietoisen läsnäolon kehittymistä?

Ajatusjoogaa harjoittamalla voit kehittää tietoista läsnäolon taitoa. Ajatusjoogaharjoituksissa yhdistyvät itsetutkiskelu, looginen positiivinen ajattelu, mielen hallinta ja yhteys todelliseen sisäiseen Itseen, sisäiseen Viisauteen.

Ajatusjoogan toisteltavat suomenkieliset mantrat ohjaavat harjoittajaa tiedostamaan ajatuksensa, tunteensa ja toimintansa niin, että mielen rauha ja sisäinen Viisaus voivat nousta esiin.

Ajatusjoogan harjoittaminen on tietoisuuden ja elämän harmonian kehittämistä rajajoogan perinteiden mukaisesti, soveltaen niitä nykyaikaan, länsimaiselle mentaliteetille sopivaksi.

1. Läsnäolon taito kehittyy mielen hallinnan kautta

Ajatusjoogassa läsnäolon perustana on kyky hallita mieltä ja ohjata huomiota tietoisesti loogisten positiivisten ajatusten avulla:

Läsnäolo alkaa mielen rauhoittamisesta ja sen keskittämisestä kohteeseen: hengitykseen, kurkunpään liikkeeseen ja ajatukseen. Tämä on ainutlaatuinen ja tehokas sekä aktiivinen meditointitapa, jonka ajatusjoogan harjoittajana opit.

Ajatusjoogan mukaan mieli on kuin peili: kun se on levoton ja sotkuinen, se ei heijasta todellisuutta kirkkaasti. Läsnäolon taito on mielen kirkastamista ajatusten avulla, jotta voi nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat.

2. Ajatusten ja tunteiden tiedostaminen

Ajatusjoogaa harjoittamalla opimme, että läsnäolo ei tarkoita ajatusten tai tunteiden tukahduttamista, vaan niiden tiedostamista ja tarkkailua sekä tarvittaessa niiden muuntamista:

Ajatusjooga rohkaisee kysymään: "Mitä ajattelen juuri nyt? Mikä tunne liittyy tähän ajatukseen? Mitä voin oppia tästä hetkestä? Miten voin muuttaa kokemaani tilaa ajattelemalla oikein?"

Harjoituksen kautta oppimme tunnistamaan automaattisia reaktioita ja valitsemaan tietoisempia ja rakentavampia vastauksia tilanteisiin.

3. Hengityksen, kurkunpään liikkeen ja ajatuksen yhdistäminen

Kun ajatusjoogan harjoittaja edistyy harjoituksessaan, hän saa käyttöönsä kolmen voiman yhdistelmän: hengityksen, kurkunpään liikkeen ja intentionaalisen ajatuksen.

Hengitys ja kurkunpään liike toimivat "sillanrakentajana" mielen ja kehon välillä, auttaen palauttamaan mielen nykyhetkeen. Ajatus tulee keholliseksi ja ikään kuin laskeutuu hengestä materiaan.

Katso video Via-Akatemian ja ajatusjoogan YouTube-kanavalta. Kerron videolla, mitä tarkoittaa hengen laskeutuminen materiaan tajuntamme kautta.

4. Päivittäinen ajatusjoogaharjoitus

Ajatusjooga integroi tietoisuuden harjoittamisen jokapäiväiseen elämään:

Tietoinen toiminta: ajatusjoogaa voi tehdä myös arkiaskareiden lomassa. Näin harjoittelemme olemaan täysin läsnä arkisissa askareissa, kuten siivoamisessa, ruoanlaitossa tai luonnossa kävelemisessä. Ajatusjooga on arjen mindfulnessia.

Mielen keskittäminen: ajatusjoogan harjoittaja oppii, että läsnäoleva tietoisuus ei ole vain meditaatiota, vaan myös kykyä keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, arkisen elämän nostattamissa tilanteissa.

5. Tavoitteena harmoninen elämä

Ajatusjoogan harjoitukset ovat läsnäolon harjoituksia. Ne tähtäävät mielen ja kehon tasapainoon sekä yhteyteen sisäiseen Itseen ja syvempään sisäiseen Viisauteen:

Läsnäolon taito ei ole vain henkilökohtainen kokemus, vaan sillä on laajempi vaikutus ihmissuhteisiin ja elämäntapaan.
Tietoinen läsnäolo tukee ajatusjoogan päämääriä, kuten mielenrauhaa, keskittymiskykyä ja henkistä kasvua.

Ajatusjoogaa harjoittamalla tietoinen läsnäolo muuttuu käytännölliseksi, ja se auttaa löytämään rauhaa, selkeyttä ja tasapainoa niin arjessa kuin syvempien henkisten päämäärien saavuttamisessa. Se ei ole vain hetkittäistä meditaatiota, vaan jatkuva elämänasenne, joka luo yhteyden itseen, muihin ja ympäröivään maailmaan.

Ajatusjoogaharjoitus

Tämän kuukauden ajatusjoogaharjoitus on osa Kirjeopisto Vian rajajoogan kurssin ensimmäisestä mietiskelyohjelmasta. Kun ilmoittaudut kurssin opiskelijaksi, saat koko mietiskelyohjelman käyttöösi.

Ilmoittaudu kurssin opiskelijaksi lähettämällä minulle sähköpostia elina.kakko@ajatusjooga.fi

Harjoitusohje

Omaa läsnäolon- ja ajattelutaitoasi voit vahvistaa ajatustyömeditaatiolla.

Tee ajatusharjoituksia silmät auki tai kiinni, syvähengitystä käyttäen. Liikuta kurkunpäätäsi aivan kuin puhuessa, mutta toista lause hiljaisesti keskittyen. Näin mantra tulee koko chakrajärjetelmäsi läpi fyysiseen kehoosi ja materiaan.

Oma korkeampi Minäsi puhuu sinulle ajatustesi välityksellä. Käytä ajatusmantroissa sinä-muotoa, jolloin korkeampi Minäsi kasvattaa sinua.

Toista lausetta kolmisen kertaa ennen kuin siirryt seuraavaan lauseeseen.

Vielä harjoituksen päätteeksi yhdistä mielesi kiitollisuuden kohottavaan tunteeseen. Meditoi sytyttämääsi positiivisuutta ja koe se koko olemuksellasi: ajatuksena, tunteena ja kehonasi. Tunne kokemus läpikotaisin. Kun huomaat sisäisiä tai ulkoisia muutoksia, tarkastele miten ja miksi muutos tapahtui.

Ajatusharjoituksia on hyvä tehdä päivittäin, jos vireystilasi sen sallii (väsyneenä tai toipilaana on hyvä levätä).

Ajatusjoogaharjoitus

Sinulla on runsaasti jumalallista tarmoa ja tahdonvoimaa.

Suurella jumalallisella tahdonvoimallasi sinä pystyt erittäin hyvin keskittämään ajatuksesi.

Sinä saat yhä enemmän ja enemmän tarmoa ja kestävyyttä ajatustesi jatkuvaan harjoittamiseen.

Sinä tahdot ryhtyä harjoittamaan ajatuksiasi.

Sinä tahdot muuttaa ajatustesi sisällön mahdollisimman positiiviseksi ja opit pukemaan positiiviset ajatuksesi positiiviseen muotoon.

Sinä olet rauhallinen ja tasapainoinen.

Kolme käytännön vinkkiä tietoiseen läsnäoloon

1. Kutsu läsnäoloasi päivittäin elämääsi. Harjoittele sitä koko ajan, joka päivä, pienissä arjen tilanteissa.

2. Hengitä tietoisesti ja läsnäolleen. Tunne kehosi sisältäpäin. Tämä harjoitus auttaa sinua keskittymään ja olemaan avoin nyt-hetkessä, sillä ajatuslörpöttely ja sisäisen kehon tunteminen sekä hengitykseen keskittyminen eivät voi olla samaan aikaan kokemuksessa läsnä. Kokeile!

3. Seuraa itsepuhelusi laatua. Tarpeeton ajattelulörpöttely ja tunneaallot yrittävät vallata läsnäolon tilan. Opettele päivittäin harjoittamaan ajatuksiasi. Käytä ajatusjoogan mantroja mielesi vakauttamiseen ja positivisoimiseen. Käytä ajattelun kauneutta elämäsi rikastuttamiseen.

Lukuvinkkejä ja linkkejä

Tutustu:

Eckhart Tolle: https://eckharttolle.com/

Jon Kabat-Zinn: https://jonkabat-zinn.com/

Thích Nhất Hạnh

Pema Chödrön

Alan Watts

Ajatusjoogan YouTube-kanava https://www.youtube.com/watch?v=i7Y9qgfs7iQ

Ajatusjoogan sivusto www.ajatusjooga.fi

Ajatusjoogan Tie

Blogi tammikuu 2025

elina.kakko@ajatusjooga.fi